Queer merkityspotentiaali Pikku naisten suomennosversioissa

Tutkimuksessani tarkastelen Jo Marchin queeriyttä Pikku naisia -romaanin neljässä eri suomennosversiossa tavoitteenani selvittää, (1) mahdollistavatko suomennosversiot Jo Marchista tehtävän queer-luennan lähdetekstiä vastaavalla tavalla ja (2) kuinka suomentajien tekemät ratkaisut vaikuttavat queerin merkityspotentiaalin muodostumiseen. Tutkimustani ohjaa feministinen ja queer käännösteoria ja Pikku naisten queer-luennat, joiden pohjalta aineistona käytetyt otteet on valittu. Analyysin perusteella valtaosa tarkastelluista suomennosratkaisuista on queeriyttäviä, ja kolmesta suomennosversiosta voi kokonaisuudessaan tehdä pääosin lähdetekstiä vastaavan queer-luennan. Huomattavan poikkeuksen muodostaa vuonna 1961 julkaistu lyhennelmä, jonka käännösratkaisut ovat järjestään queeriyttä häivyttäviä tai vähemmistöyttäviä. On kuitenkin vastaavanlaisen eurooppalaisen tutkimuksen valossa yllättävää, ettei epäsovinnaista Jo Marchia ole tämän enempää muokattu tai sensuroitu romaanin satavuotisen suomennoshistorian aikana. Toisaalta tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei yhtäkään suomennosversiota ole tehty queeriyttävällä kokonaiskäännösstrategialla, sillä ne kaikki sisältävät myös vähemmistöyttäviä ja häivyttäviä ratkaisuja. Tämä demonstroi suomentajan valtaa queerin merkityspotentiaalin portinvartijana: on suomentajan tietoisten ja tiedostamattomien valintojen varassa, kuinka suuri osa queeristä merkityspotentiaalista välittyy käännöksen lukijoille.