Uskonto tuntuu – Tunteet uskonnon, kehollisuuden ja yhteisöjen ytimessä

FRÅN REDAKTIONEN 1Uskonnon ja tunteiden kytkös on perustavanlaatuinen.Tunteet ilmenevät kaikkien uskontojen rituaaleissa, ylläpitävät uskonnollisia traditioita ja rakentavat ja rikkovat yhteisöjä.Kiinnittämällä huomio tunteisiin voidaan uskonnollisia ilmiöitä ymmärtää erityisen syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti.Tunteiden teema läpileikkaa kaikki teologian ja uskonnontutkimuksen alat ja perinteet.Tälle tunteita käsittelevälle teemanumerolle on sekä tarvetta että kiinnostusta.Abstrakteja tähän numeroon tarjottiin historiallisen paljon, vaikka se ajoikin meidät vierailevat toimittajat -Anne Birgitta Pessin, Rosa Huotarin ja Valpuri Ketolan -vaikeiden valintojen äärelle.Osa numeroon tarjotuista artikkeleista tulee onneksi ilmestymään seuraavissa Teologisen Aikakauskirjan numeroissa.Uskonnot ja tunteet ovat sekä arkea että teoriaa, ja teologisella tutkimuksella pystytään pureutumaan koko tähän kirjoon.Tunteet vaikuttavat ja ilmenevät uskonnollisissa yhteisöissä, ja yksilöiden tasolla niillä on vahva rooli esimerkiksi elämänvalinnoissa, arvoissa ja merkityksellisyyden kokemuksessa.Uskonnon ja tunteiden tematiikkaa voidaan tutkia myös abstraktilla tasolla esimerkiksi erilaisten filosofisten perinteiden ja ihmiskuvien kautta.Artikkelissaan Aku Visala jäsentää tunteiden ja uskonnollisten tunteiden tutkimuksen historiaa analyyttisen filosofian näkökulmista käsin.Hän osoittaa, että uskonnolliset mielialat ovat uskonnollisia tunteita vähemmän tutkittu alue.Niiden kautta voidaan kuitenkin lähestyä esimerkiksi toiminnanohjaukseen, motivaatioon ja uskonnolliseen elämään osallistumiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä.Ihmiset ovat kehollisia olentoja, jotka elävät tilallisissa todellisuuksissa, ja tunteet ovat perustavanlaatuisesti fysiologisia.Tunteiden tutkimus auttaakin teologeja ja uskonnontutkijoita hahmottamaan entistä vahvemmin uskonnon kokonaisvaltaisuuden: kehollisuuden, tilallisuuden ja materiaalisuuden.Uskonnon ja tunteiden kehollista näkökulmaa havainnollistaa Mikko Auteren artikkeli suufilaisesta lauletusta runoudesta ja tunteista.Lauletun runouden kuunteleminen herättää perinteen harjoittajissa vahvoja, jopa transformatiivisia ja ekstaasinomaisia tunteita, joiden mystiikkaa pyritään suojelemaan siten, ettei niitä edes saateta kirjalliseen tai älylliseen muotoon.Uskonnollinen tunne on näin ollen puhtaasti aistikokemus; jotain, joka pakenee kielellistämistä.Myös Teemu Pauhan ja kumppanien artikkeli tunteiden tutkimisesta mystiikan keinoja soveltaen avaa ikkunan tunteiden kehollisuuteen sekä samalla tuon kehollisuuden tutkimisen vaikeuteen.Mystiikan kieli voi antaa heuristisia välineitä tunteiden tutkimiseen myös sellaisissa kirjalliseen muotoon saatetuissa Uskonto tuntuu