Mentalisaatio lastensuojelussa : Kirjallisuuskatsaus mentalisaation ilmentymisestä lastensuojelun asiakastyössä

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään narratiivista kirjallisuuskatsausta hyödyntäen, miten mentalisaatio ilmenee lastensuojelun asiakastyössä. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että mentalisaation ja lastensuojelun asiakastyöskentelyn välinen yhteys on dynaaminen. Mentalisaatio siis vaikuttaa asiakastyöskentelyyn, mutta myös asiakastyöskentely voi vaikuttaa mentalisaation ilmenemiseen. Mentalisoivan asenteen kehittäminen voi olla myös lastensuojelutyön tavoitteena. Aineistosta nostetaan esille myös mentalisoivalle sosiaalityöntekijälle ominaisia piirteitä, joita ovat muun muassa uteliaisuus, avoimuus ja empatia. Lisäksi mentalisoivan asenteen ylläpitämisen asiakastyöskentelyssä todetaan olevan pitkälti sosiaalityöntekijän vastuulla, mikä korostaa tietoisen mentalisaation merkitystä osana sosiaalityöntekijän ammatillista roolia. Aineistossa esitetyt mentalisaation piirteet ovat pitkälti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Uteliaisuus, avoimuus, reflektiivisyys ja empatia voidaan kuitenkin mieltää sosiaalityöntekijöille olennaisiksi piirteiksi mentalisaation ulkopuolellakin. Mentalisaatiota on tutkittu lastensuojelun kontekstissa melko vähän, mikä korostaa tutkielman tarpeellisuutta ja jatkotutkimuksen tarvetta. Lisäksi mentalisaation hyödyllisyydestä ja merkityksellisyydestä sosiaalityössä on vain vähän empiiristä näyttöä, ja tutkimusten otokset ovat pieniä tulosten yleistettävyyden kannalta. Mentalisaation vakiinnuttaminen osaksi sosiaalityöntekijöiden sanastoa sekä työskentelyä voi siis olla eduksi mentalisoivan asenteen säilyttämiseksi lastensuojelun asiakastyössä sekä muilla sosiaalityön kentillä.