Työntekijöiden käsitykset hyvästä johtajuudesta : Implisiittisten johtajuusteorioiden (ILT) näkökulma

Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata, millaisia ominaisuuksia työntekijät liittävät hyvään johtajuuteen implisiittisten johtajuusteorioiden (eng. Implicit Leadership Theory, ILT) näkökulmasta sekä tarkastella, mi-ten kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät muovaavat näitä käsityksiä. Tutkielma lähestyy johtajuutta ilmiönä, joka rakentuu sekä yksilön sisäisistä odotuksista että laajemmista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista rakenteista. Näin ollen analyysin kohteena eivät ole pelkästään johtajan ominaisuudet, vaan se, miten työntekijät tulkit-sevat johtajuutta omien kokemustensa ja ympäristönsä kautta. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen useita tietokantoja, kuten Volteria, Google Scholaria ja ESBCOhostia. Aineistonhaussa keskityttiin ILT:n keskeisiin empiirisiin tutkimuksiin, kulttuurisen johtajuuskirjallisuuden keskeisiin malleihin sekä sukupuolirooleihin ja sosiaalisiin odotuksiin liittyviin lähteisiin. Lähteiden valinnassa painotettiin tieteellistä laatua, ajantasaisuutta ja relevanssia. Tulosten perusteella työntekijät liittävät hyvään johtajuuteen erityisesti sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia piirteitä, kuten herkkyyttä, omistautumista ja kykyä vaikuttaa muihin. Johtajuusprototyypit osoittautuvat melko pysyviksi, mutta niiden painotukset vaihtelevat kulttuurien välillä. Esimerkiksi GLOBE-tutkimus korostaa karismaattisuuden ja tiimiorientaation laajaa arvostusta, kun taas muiden ulottuvuuksien merkitys vaihtelee kulttuurisista arvoista riippuen. Kulttuuriset arvot ja normit muokkaavat merkittävästi sitä, millaisia johtajuusprototyyppejä eri yhteisöissä pidetään ihanteellisina. Lisäksi sukupuolirooleihin liittyvät odotukset sekä johtajan ja työntekijän välinen suhde vaikuttavat siihen, miten johtajuutta arvioidaan käytännössä. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että hyvä johtajuus näyttäytyy eri tavoin riippuen siitä, millaisten kog-nitiivisten odotusten, kulttuuristen arvojen ja sosiaalisten suhteiden läpi sitä tarkastellaan. Tutkielma korostaa tarvetta huomioida kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät johtajuutta kehitettäessä ja arvioitaessa.