EU:n immateriaalioikeussääntelyn ja tullitoimien tehokkuus muotialan tuoteväärennösten torjunnassa

Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka tehokkaita Euroopan unionin immateriaalioikeudellinen sääntely ja siihen liittyvät täytäntöönpanomekanismit ovat muotialaan kohdistuvien tuoteväärennösten torjunnassa. Tarkastelu rajoittuu erityisesti tavaramerkkioikeuteen sekä sitä koskevaan EU-sääntelyyn. Tekijänoikeudelliset piraattituotteet on jätetty pääosin tutkielman havainnoinnin ulkopuolelle, sillä tuoteväärennöksillä viitataan erityisesti tavaramerkkioikeuksia rikkoviin tuotteisiin. Tutkimus on luonteeltaan oikeusdogmaattinen. Se perustuu EU-tavaramerkistä annettuun asetukseen, teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta annetun direktiiviin sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta annetun asetuksen tulkintaan. Normatiivista analyysiä täydennetään EU:n ja kansallisten viranomaisten raporteilla ja tilastoilla, joita hyödynnetään tuoteväärennösten vaikutusten hahmottamisessa etenkin tuoteväärennösten määrän, taloudellisten vaikutusten ja valvonnan haasteiden kannalta. Tutkielman johtopäätöksenä on, että EU:n immateriaalioikeudellinen sääntelykehys on rakenteellisesti vahva ja tarjoaa oikeudenhaltijoille laajan valikoiman keinoja oikeuksiensa suojeluun, mutta sen käytännön tehokkuus jää osittain puutteelliseksi. Valvonnan haasteita on aiheuttanut erityisesti kaupan digitalisoituminen, pienlähetysten määrän kasvaminen sekä resurssien rajallisuus. Kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti viranomaisten resurssien kohdentamiseen, digitaalisen jäljitettävyyden hyödyntämiseen, yhteistyöhön verkkoalustojen kanssa sekä käytäntöjen yhtenäistämiseen jäsenvaltioiden välillä.