Muistisairaiden ajatuksia puheentunnistuksesta : ”Ymmärtää kaiken -- ainakin melkee”

Suomessa väestön ikääntyminen on lisääntymässä, ja tämän vuoksi muistisairautta sairastavien henkilöiden määrä nousee. Väestön ikääntymisen rinnalla työikäisten muistisairauksien määrässä on huomattu kasvua. Muistisairauksiin liittyy erilaisia kielellisiä vaikeuksia, joihin on tärkeää löytää erilaisia kommunikointia tukevia menetelmiä. Digitalisaation lisääntyessä tarkastellaan, soveltuuko tekoäly osaksi näitä menetelmiä. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja sen tilaajana toimi Muistiliitto ry:n Omin sanoin -hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kommunikointia tukevia materiaaleja, jotka tukevat muistisairaita henkilöitä sekä heidän läheisiänsä. Opinnäytetyössä esitellään yleisimpien muistisairauksien tyypillisiä kielellisiä piirteitä ja puheentunnistuksen toimintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia muistisairailla henkilöillä on puheentunnistukseen liittyen ja soveltuuko puheentunnistus heidän kommunikointinsa tukikeinoksi. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä eli haastattelua ja havainnointia. Aineistonhankinta tapahtui Muistiluotsissa, jossa käy muististansa huolissaan olevia henkilöitä, muistisairaita ihmisiä sekä heidän läheisiänsä. Opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysia ja se kohdistui ryhmähaastatteluun sekä havainnointiin. Puheentunnistus ei toimi vielä sujuvasti suomen kielellä. Ryhmäkoko ja tilanteen luonne vaikuttavat puheentunnistuksen käytettävyyteen.