Vesiensuojelurakenteiden kartoitus ja kehittämiskohteet Pyhäjärven-Kuivajärven ja Renkajärven valuma-alueilla

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoja Kanta-Hämeen Tammelassa toteutettavan Valtavirta – Vesiensuojelu helpoksi metsänomistajalle -hankkeen alueella tehdyistä vesiensuojelutoimista. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota vesiensuojelurakenteisiin ja ennallistamismahdollisuuksiin. Tavoitteena oli luoda kattava pohjaselvitys hanketta varten ja tunnistaa prioriteettialueita ja haasteita. Opinnäyte sisältää koosteen alueella tehdyistä oleellisista tutkimuksista ja selvityksistä, karttakoosteen hankealueella toteutetuista vesiensuojelurakenteista sekä tuloksia täydentävien vesiensuojeluyhdistysten edustajien sekä muiden alan ammattilaisten haastatteluiden tulokset. Opinnäytteen toimeksiantaja oli Tapio Palvelut Oy. Opinnäytettä varten haastateltiin yhteensä 14 ihmistä, jotka joko toimivat paikallisessa vesiensuojeluyhdistyksessä tai joilla on muuten kosketuspintaa Tammelan vesiensuojeluun esimerkiksi aiemman hankkeen toteuttajana, asiantuntijana tai muun roolin kautta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä. Opinnäytteessä esitetyt kartat on tehty QGIS-ohjelmistolla. Karttakooste kokoaa tietoa tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä laajasti koko hankealueelta ja osittain sen yli. Ohjelmistoon koottujen vesiensuojelurakenteiden sijainnit on selvitetty vesiensuojeluyhdistysten nettisivuilta löytyvien koosteiden avulla ja puuttuvia tietoja täydennettiin haastattelujen kautta. Hankealueella yleisin vesiensuojelurakenne on laskeutusallas, ja selvitysten mukaan niiden toimivuus ja kunto vaihtelevat. Tuloksissa latvavesien merkitys korostui ja Liesjärven ja Vaihiojan valuma-alue tunnistettiin prioriteettialueiksi. Hankealueella myös tunnistettiin alueita, joissa vedenlaatu on hyvä ja joissa ei olla rakennettu vesiensuojelurakenteita. Haastatteluissa erityisesti vesiensuojelun kustannukset ja rakenteiden viemä tila ja jälkihuolto nousivat esiin haasteina. Hyviksi käytännöiksi vesiensuojeluyhdistysten toiminnassa tunnistettiin maanomistajia ja yleisesti ihmisiä osallistava toiminta, kuten maastotilaisuudet ja muu yhteinen tekeminen. Toteutettujen vesiensuojeluratkaisujen toimintaa voidaan jatkossa tehostaa yhdistämällä laskeutusaltaiden yhteyteen patorakenteita, pintavalutuskenttiä tai lisäämällä altaisiin ravinteita sitovia materiaaleja, kuten puuta tai biohiiltä.