Suomen evankelisluterilaisen kirkon papin rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus

Tämän tutkimuksen taustana on ollut Suomen evankelisluterilaisen kirkon pappien pohdinta rippisalaisuuden asemasta suhteessa lainsäädäntöön. Missä asioissa papin tulee toteuttaa ilmoittamisvelvollisuutta? Missä asioissa hänen tulee pysyä ehdottomasti vaiti? Mikä on rippisalaisuuden sisältö ja asema suhteessa muuhun lainsäädäntöön? Tutkimuksessa keskeisimmät käsitteet ovat rippi ja sielunhoito. Ne määritellään kirkkolaissa. Tutkimuksessa on kerätty tietoa erilaisista lähteistä ja vertailtu monenlaisten lakien sisältöä. Niiden suhdetta kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen on pohdittu monipuolisesti. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, ettei lainsäädäntö ole yksiselitteistä. Se, mitä säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä, on ristiriidassa muiden lakien säätämän ilmoitusvelvollisuuden kanssa. Papit tarvitsevat lisäkoulutusta asiaan liittyen. Toisaalta tiedostettiin myös se, ettei asiasta puhuminen ole yksinkertaista, sillä rippiin liittyvä vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Sen vuoksi myös tutkimuksen tekeminen on haastavaa.