Neuroepätyypillisen asiakkaan tunnistaminen ja ohjaus työllisyyspalveluissa: laadullinen tutkimus yli 30-vuotiaiden ADHD- ja autismikirjon asiakkaiden ohjauksesta

Neuroepätyypillisten aikuisten asema työllisyyspalveluissa on ajankohtainen kysymys palvelujärjestelmän muutosten ja työelämän vaatimusten kiristymisen myötä. Neuroepätyypillisyys voi vaikuttaa asiakkaan työ- ja toimintakykyyn, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asiakasohjaukselle. Tehtävänä oli tarkastella Meri-Lapin työllisyyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä yli 30-vuotiaiden neuroepätyypillisten asiakkaiden tunnistamisesta ja ohjauksesta sekä asiantuntijoiden kokemaa tuen tarvetta asiakastyössä. Neuroepätyypillisyys rajattiin koskemaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä sekä autismikirjoa sekä näihin oirekuviin samaistuvia asiakkaita. Toteutustapana käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin työllisyyspalveluiden asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä, ja vastaukset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tarkastelu kohdistui asiantuntijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin aidossa toimintaympäristössä. Tulosten perusteella neuroepätyypillisten asiakkaiden ohjauksen erityispiirteet tunnistettiin työllisyyspalveluissa merkityksellisiksi ja tarpeellisiksi. Samalla havaittiin, että ohjauksen käytännöt, asiantuntijoiden osaaminen sekä palveluohjauksen sisältö vaihtelivat huomattavasti. Tähän vaikuttivat asiantuntijan oma osaaminen, kokemus ja käytettävissä olevat resurssit. Asiantuntijat kokivat tarvitsevansa lisää tukea erityisesti käytännön ohjauskeinoihin, palveluohjauksen vaihtoehtoihin sekä moniammatillisen yhteistyön hyödyntämiseen. Johtopäätöksenä todettiin, että neuroepätyypillisten, yli 30-vuotiaiden asiakkaiden ohjauksen vaikuttavuus työllisyyspalveluissa edellyttää yhtenäisempiä toimintakäytäntöjä, selkeämpiä asiakasohjauksen sisältöjä sekä asiantuntijoiden osaamisen tukemista. Tulokset korostivat palveluohjauksen tarkoituksenmukaisuuden ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä osana vaikuttavaa ja yhdenvertaista asiakasohjausta. Jatkokehittämisen mahdollisuutena tunnistettiin asiakastyön kehittäminen siten, että neuroepätyypillisten aikuisten tarpeet huomioidaan paremmin.