Glioblastooman ja immuunijärjestelmän solutasoiset vuorovaikutusmekanismit : Vaikutukset tuumorigeneesiin, immuunivasteen alasajoon ja immunoterapiavaihtoehtoihin

Glioomat ja glioblastoomat ovat pahanlaatuisia aivokudoksen kasvaimia, joiden hoitomahdollisuudet ovat heikot ja elinajanodote lyhyt. Koska aivot ovat niin sanotusti immuunijärjestelmältä suojassa oleva elin, immuunivasteen muodostuminen poikkeaa monien muiden elinten syövistä. Lisäksi glioblastoomalla on monia immuunivastetta heikentäviä soluvuorovaikutuksen mekanismeja. Nämä voivat inaktivoida immuunisoluja, tai jopa kääntää ne toimimaan immuunijärjestelmää vastaan ja edistämään glioblastooman kasvua. Glioblastooman mikroympäristössä tavataan pääasiassa tuumoriassosioituja makrofageja, eli fenotyypiltään erilaisia mikrogliasoluja sekä verenkierrosta kulkeutuneita makrofageja. Glioblastoomien hoitoa vaikeuttaa niiden runsas onkogeeninen vaihtelu ja heterogeenisyys, jolloin yhdellä hoitomenetelmällä ei voida saavuttaa täyttä vastetta koko kasvainkudoksessa. Immuunivastetta heikentää myös kasvainsolujen ja immuunisolujen keskinäinen kilpailu energiansaannista ja jakautumistilasta, kun glioblastooman metaboliset prosessit happamoittavat kasvaimen ympäristöä. Tämä vaikuttaa merkittävästi muun muassa lymfosyyttien selviytymiskykyyn. Immunoterapiat ovat jatkuvasti kehittyvä syövän hoitomuoto, joka perustuu yksilön oman immuunijärjestelmän aktivoimiseen kasvainkudosta vastaan. Glioblastoomaan ei nykyhetkellä tunneta parantavia hoitoja, mutta antigeeniperustaiset rokotteet ja immuunivasteen vapauttajat ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena.