Nuorten terveystyytyväisyys ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Suomessa elää noin miljoona alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorista puhuttaessa ei tarkastella vain yksilöiden tämän hetkistä hyvinvointia, vaan samalla puhutaan yhteiskunnan tulevaisuudesta. Nuoruudessa luodaan perusta aikuisuudelle, mutta myös terveydelle: lapsuus- ja nuoruusvuosina opituilla tavoilla ja tottumuksilla sekä elinympäristöllä on merkittävä vaikutus koko loppuelämään. Kansainvälisissä tutkimuksissa nuoruusiässä heikoksi koetun terveydentilan on todettu lisäävän kuolleisuutta ennen ikävuotta 54. Tämä pro gradu-tutkielma koostuu kahdesta osasta: empiirisen tutkimuksen raportoivasta artikkelikäsikirjoituksesta ”Suomalaisten nuorten terveystyytyväisyys, siihen yhteydessä olevat taustatekijät ja koetut tunteet” ja täydentävästä osasta, joka tarkastelee aiempaa tutkimusnäyttöä nuorten terveystyytyväisyydestä, siihen yhteydessä olevista tekijöistä ja tunteista. Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten tyytyväisyyttä terveydentilaansa eli terveystyytyväisyyttä sekä tutkia taustatekijöiden ja tunteiden yhteyttä terveystyytyväisyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten terveystyytyväisyydestä, jotta nuorille tarjottavia palveluita pystytään kehittämään. Tutkimusasetelmana käytettiin kyselyaineistoon perustuvaa korrelatiivista poikkileikkaustutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2022 osana Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Fazerin toteuttamaa Mitä mulle kuuluu? Nuorten elämää nuorten silmin -kyselytutkimusta. Vastaajista alle puolet (46 %) arvioi terveystyytyväisyytensä hyväksi (arvio vähintään 8 asteikolla 0-10). Tutkimuksen päätulokset olivat sukupuolen sekä positiivisten ja negatiivisten tunteiden yhteys terveystyytyväisyyteen. Sukupuoleltaan miehet olivat tyytyväisempiä terveyteensä, naiset taas tyytymättömämpiä. Mitä enemmän vastannut raportoi positiivisia tunteita, sitä tyytyväisempi hän oli terveyteensä. Vastaavasti mitä enemmän nuori ilmaisi negatiivisia tunteita, sitä tyytymättömämpi hän oli terveyteensä. Yksittäisiä tunteita tarkasteltaessa joillakin todettiin yhteys parempaan tai huonompaan arvioon terveystyytyväisyydestä. Iällä tai asuinpaikalla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että nuorten terveystyytyväisyyden lisäämiseksi on tärkeä löytää keinoja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja kohdennetaan nuorille suunnattuja palveluja. Jatkotutkimusehdotuksena voidaan ehdottaa konkreettisten keinojen selvittämistä terveystyytyväisyyden parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tulokset ohjaavat siihen, että myös nuorten erilaiset tunteet olisi hyvä ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa.