"So ist das Leben! Sellaista on elämä. Tullaan tutuiksi ja erotaan." : Saksalaiset sotilaat nuoren lotan päiväkirjassa jatkosodan vuosina 1941–1944

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin Hilja Ilona Melton ja Anja Castrénin yhdessä toimittamaa jatkosodan aikaista päiväkirjaa. Naiset toimivat lottatehtävissä ja kirjoittivat tuolta ajalta päiväkirjaa. Myöhemmin merkinnät koottiin yhtenäiseksi teokseksi nimeltä Meidän sotamme – Nuoren lotan sota-ajan päiväkirja (Karisto 1985). Pyrin selvittämään, miten päiväkirjassa ilmenee saksalaisten sotilaiden läsnäolo Suomessa, miten heistä kirjoitetaan päiväkirjassa ja muuttuiko suhtautuminen heihin sodan edetessä. Saksalaisten sotilaiden ja suomalaisten naisten väliset suhteet jatkosodan aikana ovat mielenkiintoinen tutkimusala ja halusin oman tutkielmani aiheen linkittyvän kyseiseen aihepiiriin. Tutkimusmenetelmänä toimi tarkka sisällönanalyysi, joka mahdollisti merkintöjen tulkitsemisen ja niiden pohjalta päätelmien tekemisen. Päiväkirjatutkimuksen kannalta erittäin tärkeänä tutkimusaineistona toimi Karoliina Sjön ja Maarit Leskelä-Kärjen artikkeli ”Päiväkirja, minuus ja historia” teoksessa Päiväkirjojen jäljillä – Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen (Vastapaino, 2020). Suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden väliset suhteet olivat pitkään tutkimuskentällä koskematon aihe, mikä viestii aihepiirin arkaluontoisuudesta. Marianne Junilan ja Anu Heiskasen väitöskirjat ovat olleet korvaamattomia tietolähteitä siinä, miten tällaisiin suhteisiin on suhtauduttu niin Suomessa kuin Saksassa, mikä on auttanut historiallisen kontekstin luomisessa tapahtumien ympärillä. Päiväkirjatutkimuksen yhteydessä ja historiantutkimuksessa yleensäkin tutkija joutuu pohtimaan paljon tutkimuksen eettistä puolta. Valitsemani tutkimusnäkökulma on ollut pitkään vaiettu osa historiaa. Siispä tässä tutkimuksessa haluan pohtia työn ja aineiston kannalta relevantteja eettisiä kysymyksiä johdannon jälkeisessä ensimmäisessä käsittelyluvussa. Tämän jälkeen siirryn alkuperäisaineiston sisällön tulkitsemiseen ja loppuluvussa teen yhteenvetoa sekä tutkimustuloksista että tutkimusprosessista. Tutkimukseni osoittaa, että suhtautuminen saksalaisiin sotilaisiin oli ainakin tämän päiväkirjan kirjoittajien osalta hyvin samanlaista kuin suomalaisiin miehiin. Jatkosodan alussa Hilja oli tekemisissä saksalaisten kanssa huomattavasti enemmän kuin sodan viimeisten vuosien aikana. Näiltä vuosilta päiväkirjassa korostuvat Anjan kokemukset saksalaisen sotilaan, Fritzin, kanssa. Päiväkirjassa korostuu mielestäni se, miten rintamalla saksalaisiin sotilaisiin suhtauduttiin ensisijaisesti aseveljinä ja tovereina, oli maiden väliset jännitteet sitten millaiset tahansa.