Itämeren makrolevien käyttö elintarvikkeena

Makrolevistä eristettyjä yhdisteitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa tyypillisesti elintarvikkeiden funktionaalisia ominaisuuksia parantavina komponentteina, kuten sakeuttamis-, emulgointi- ja stabilointiaineina, kun taas Kaakkois-Aasiassa merileviä käytetään laajemmin sellaisenaan osana ruokavaliota. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Itämeren alueella kasvavien makrolevien potentiaalia elintarvikekäytössä valmiina elintarvikkeina ja erityistuotteina, kuten terveysvaikutteisina elintarvikkeina ja ravintolisinä. Tutkielmassa perehdytään tarkemmin makroleviin ja niiden ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, sekä tuodaan esiin tutkimusesimerkkejä, joissa hyödynnetään Itämeren alueella kasvavia makroleviä tai niiden yhdisteitä elintarvikesovelluksissa. Itämeren makrolevistä tutkimusta on tehty kuitenkin rajallisesti, minkä vuoksi tässä tutkielmassa tarkastellaan tutkimusesimerkkejä vain suolilevien (Ulva spp.), haarukkalevän (Furcellaria lumbricalis) ja rakkohaurun (Fucus vesiculosus) osalta. Makrolevät ovat ihanteellinen ravinnon lähde, koska ne sisältävät ihmiselle välttämättömiä amino- ja rasvahappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Ne ovat luonnostaan vähärasvaisia, mutta toimivat erinomaisena proteiinin ja ravintokuidun lähteenä. Makrolevien tuotanto on kestävää, sillä levän tuotanto ei vaadi erillistä viljelysmaata ja niiden kasvu tapahtuu fotosynteesin avulla. Makrolevien käyttö elintarvikkeena vastaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja mahdollistaa ruokaturvan vahvistamisen maailman väestön kasvaessa ja ympäristöongelmien yleistyessä. Tutkielma osoittaa, että Itämeren makrolevillä on potentiaalia monenlaiseen käyttöön elintarviketeollisuudessa. Niiden elintarvikekäytön haasteena ovat kuitenkin makroleviin kertyvät raskasmetallit, Itämeren olosuhteiden muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä, makroleviä koskevan elintarvikelainsäädännön puute sekä kuluttajien hyväksyntä.