Kognitiivisen suorituskyvyn muutokset ammattiryhmittäin eläkkeelle siirtymisen jälkeen

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, joka muuttaa arjen rakennetta ja kognitiivista kuormitusta. Työn kognitiivisten vaatimusten on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn, mutta eläkkeelle siirtymisen vaikutuksista kognition eri osa-alueisiin on ristiriitaista näyttöä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten kognitiivinen toimintakyky eroaa eri ammattiryhmien välillä ennen eläköitymistä sekä miten kognitio muuttuu kymmenen vuoden seuranta-aikana eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tutkimus perustui Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) -tutkimukseen, jossa on seurattu julkisen sektorin työntekijöitä ennen eläköitymistä ja sen jälkeen. Kognitiivista toimintakykyä mitattiin tietokonepohjaisella CANTAB®-testipatteristolla. Mitattavia kognition osa-alueita ovat tarkkaavaisuus ja tiedonkäsittely, visuaalinen muisti ja assosiatiivinen oppiminen, työmuisti sekä reaktioaika. Ammatit luokiteltiin kansainvälisen ammattiluokituksen mukaan kolmeen ryhmään. Analyyseissa vakioitiin työstressi ja masennusoireet. Tulokset osoittivat, että erityisasiantuntijatehtävissä toimineilla tarkkaavaisuus ja tiedonkäsittely olivat paremmalla tasolla sekä ennen eläköitymistä että seurannan lopussa verrattuna muihin ammattiryhmiin. Erot ammattiryhmien välillä jopa kasvoivat seurannan aikana. Visuaalinen muisti ja assosiatiivinen oppiminen sekä työmuisti paranivat seurannan aikana kaikissa ammattiryhmissä, eikä ammatilla havaittu olevan vaikutusta näiden osa-alueiden kehitykseen. Reaktioaika puolestaan heikkeni kaikissa ryhmissä yli kahden vuoden kuluttua eläköitymisestä, eikä korkeampi ammattiasema näyttänyt suojaavan tältä muutokselta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että korkeampi ammattiasema on yhteydessä paremmin säilyneeseen tarkkaavaisuuteen ja tiedonkäsittelyyn eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Ammattiaseman vaikutus muihin kognition osa-alueisiin on vähäinen