Häpeä työelämässä sosiaalista arvoa uhkaavana kokemuksena

Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä häpeästä työelämässä sekä sosiaalisen arvon kokemuksista.Häpeä on sosiaalisesti rakentunut, mutta yksityinen tunne, joka muokkaa käsitystä itsestä ja suhteesta muihin.Se perustuu yhteisön odotuksiin ja arvoihin, sekä syntyy kokemuksista, joissa yksilö näyttäytyy muiden silmissä negatiivisessa valossa.Häpeän kokemukset ovat yhteydessä minäkuvaan ja sosiaalisen arvon kokemukseen, sillä häpeä saa yksilön tarkastelemaan itseään toisten silmien kautta ja mahdollisesti vetäytymään sosiaalisista tilanteista.Tutkielma perustuu Seija Lehtosen 2020-2021 keräämään Työelämässä koettu häpeä -kirjoitusaineistoon. Tutkimuskysymyksenä toimii: Miten häpeän tunteet ilmenevät työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa? Aineisto on rajattu vuorovaikutustilanteisiin. Kaikkiaan 44 kertomuksesta analyysiin valittiin 27 kertomusta, joissa häpeä on yhteydessä vuorovaikutukseen.Analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, ja teoreettisena viitekehyksenä käytetään Erving Goffmanin vuorovaikutusteoriaa, jonka mukaan yksilöt pyrkivät hallitsemaan vaikutelmaa itsestään ja toimimaan muiden ihmisten odotusten mukaisesti.Tulokset osoittavat, että häpeä työelämässä ilmenee vahvasti vuorovaikutuksessa ja liittyy tilanteisiin, joissa sosiaalinen arvo tulee uhatuksi.Analyysin perusteella työelämän vuorovaikutustilanteissa koettu häpeä liittyy kasvojen menettämiseen osana julkista nöyryytystä, työssä epäonnistumiseen, myötähäpeään ja kollegoiden käyttäytymiseen sekä ulkopuolelle suljetuksi tulemiseen.Johtopäätöksenä työyhteisö näyttäytyy sosiaalisena ympäristönä, jossa sosiaalinen asema ja vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen odotukset määrittävät voimakkaasti häpeän kokemuksia.Odotetun käytöksen vastaisesti toimiminen johtaa häpeään työyhteisössä.Häpeän ymmärtäminen vuorovaikutusilmiönä voi auttaa ehkäisemään sosiaalisen arvon menetykseen kytkeytyviä negatiivisia tunnekokemuksia.