Puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela : Puheita Suomen puolustamisesta 1974–1983

” – – Suomen kansa on varsin pitkälle nykyisen turvallisuuspolitiikkamme takana, jossa maanpuolustuksella on oma selvä ulkopolitiikkaamme tukeva tehtävä. Kansa on – voidaan sanoa – puolustustahtoinen.” Ote kenraali Lauri Sutelan puheesta median edustajille 27. maaliskuuta 1974 on edelleen ajankohtainen. Puolustusvoimien ja kansan välinen suhde on Suo messa poikkeuksellisen läheinen verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Vuosikymmenien saatossa yleinen asevelvollisuus on tehnyt maanpuolustuksesta yhteisen asian: lähes jokaisessa kodissa on sen myötä yksi tai useampi puolustuksen asiantuntija. Asevelvollisuus yhdistää sukupolvet yhteiseen vastuuseen maan puo lustamisesta. Näin syntyy jatkuvuutta, joka näkyy paitsi reserviläisten osaamisessa myös kansalaisten syvänä luottamuksena omaan puolustuskykyyn. Liittoutuneen Suomen kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuk sen periaatteet perustuvat nekin yhteistyöhön. Viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen tavoite on kriisien ennaltaehkäiseminen – pelote luodaan yhdessä. Yhteinen ajattelutapa ja toiminta vahvistavat yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Turvallisuuden rakentuminen ihmisten arjessa, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä heijastaa samaa perusajatusta, jonka Sutela puheessaan tunnisti: Suomen puolustus on vahva siksi, että sen juuret ovat kansalaisissa, ihmisissä. Käsissäsi olevaan klassikkoon on koottu kenraali Lauri Sutelan laatimia tekstejä 1970–1980-luvuilta. Tekstit kuvaavat yhtäältä Sutelan sotataidollisia ajatuksia ja toisaalta hänen näkemyksiään Suomea kohtaan kylmän sodan vuosikymmeninä kohdistuneesta sotilaallisesta uhasta. Sutelan alkuperäistekstit ja niitä taustoittavat erillisartikkelit muodostavat Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjan neljännentoista julkaisun. Lauri Sutelan teksteistä muodostuva klassikko täydentää erinomaisesti edeltäjiään, joissa on tarkasteltu suomalaista sotataitoa niin maalla, merellä kuin ilmassa: Ensimmäisessä, vuonna 2012 julkaistussa, klassikossa Nykyaikainen suurhyökkäys ja sen torjumisen edellytyksiä T. V. Viljanen kuvasi suurhyökkäyksen torjunnan haasteita 1940-luvun lopun näkökulmasta. Viimeisimmässä, vuonna 2025 julkaistussa, klassikossa Tuleva sota kapteeni Leevi Välimaa tutki 1950-luvun käsityksiä tulevan sodan piirteistä. Sutelan alkuperäistekstejä täydentävät kirjan alussa olevat kolme erillisartikkelia. Sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen valottaa Sutelan toimintaa sotavuosina 1939–1944, kapteeni, sotatieteiden tohtoriopiskelija Jaakko Timo pureutuu Sutelan toimintaan suomalaisen sotilastiedustelun kehittäjänä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Sotahistorian professori Petteri Jouko kohdentaa suurennuslasinsa Sutelaan hänen sotilasuransa viime vuosina. Julkaisun saattaminen lopulliseen muotoonsa vaatii onnistunutta tiimityötä. Tämän julkaisun valmistumisesta on ilo kiittää useita henkilöitä. Petteri Jouko ja Jaakko Timo ansaitsevat kiitokset Sutelan teksteille syvyyttä antavien erillisartikkeleiden laatimisesta. Mikko Karjalainen on kirjoitus- ja toimitustyöllään mahdollistanut tekstien toimittamisen kirjaksi. Erillisartikkeleiden kielenhuollon on toteuttanut ammattitaidolla FM Sara Hännikäinen. Kiitos kirjan kannen suunnittelusta kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisupäällikkö Aki Aunalalle. Kirjan taittaja Matti Vartiala ansaitsee kiitokset ammattitaidolla ja joustavasti toteutetusta työstä. Erityiskiitoksen ansaitsee Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö, joka on mahdollistanut teoksen taitto- ja painotyön. Ilman säätiön merkittävää panostusta nämäkin aikakautensa klassikkotekstit olisivat voineet jäädä arkistojen kätköihin. Toivotan antoisia hetkiä Suomalaisen sotataidon klassikot -teoksen parissa.