Leveraging Real-World Data to Analyze Healthcare and Productivity Costs : Studies on Diabetes Complications and Comorbidities

Diabeteksen aiheuttama rasite yhteiskunnalle on suuri ja sen odotetaan kasvavan sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Vaikka terveydenhuoltokustannuksia arvioidaan säännöllisesti monissa maissa, kustannusten pitkittäiskehitystä sekä diabeteksen lisäsairauksien yhteyksiä niihin on tutkittu vain vähän. Tämän seurauksena ymmärrys diabeteksen, sen lisäsairauksien sekä liitännäissairauksien yhteyksistä työkykyyn sekä tuottavuuskustannuksiin on edelleen rajallista. Kustannusten tarkastelu pitkittäisasetelmassa tuottaa epäsuorasti tietoa sairauden etenemisen kriittisistä vaiheista sekä niihin liittyvistä resurssitarpeista. Yhteyksien parempi ymmärtäminen mahdollistaa niiden henkilöiden tunnistamisen, joilla on kohonnut riski poistua ennenaikaisesti työvoimasta. Näille henkilöille oikea-aikainen ja kohdennettu diabeteksen hoito terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi voi olla erityisen hyödyllistä. Väitöskirjan päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä edellä mainituista yhteyksistä tarkastelemalla diabetesta sairastavien terveydenhuollon käyttöä, työvoimaan osallistumista ja tuottavuuskustannuksia suomalaisten rekisteriaineistojen avulla. Tätä päätavoitetta lähestyttiin kolmen tutkimuskohtaisen tavoitteen kautta. Ensimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa diabeteksen jalkakomplikaatioihin liittyviä yleisiä hoitopolkuja sekä arvioida näistä syntyviä terveydenhuollon kustannuksia. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten diabeteksen krooniset lisäsairaudet ovat yhteydessä riskiin poistua työelämästä ennenaikaisesti sekä miten nämä yhteydet eroavat diabetestyyppien välillä. Kolmantena tavoitteena oli arvioida tuottavuuskustannuksia, niiden kehitystä iän myötä sekä sosioekonomisten tekijöiden yhteyksiä kustannuksiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Lisäksi tarkasteltiin, miten samanaikaisesti esiintyvät masennus sekä päihdehäiriöt ovat yhteydessä tuottavuuskustannuksiin. Tutkimuksissa hyödynnettiin kansallisia yksilötason rekisteritietoja terveydenhuollon käytöstä, työmarkkinatilanteesta sekä demografisista ja sosioekonomisista tekijöistä. Tyypilliset hoitopolut tunnistettiin sekvenssianalyysin avulla, ja hoitopolkujen kustannukset arvioitiin terveydenhuollon näkökulmasta käyttäen vakiintuneita kustannuslaskentamenetelmiä. Eri tekijöiden ja kustannusten välisiä yhteyksiä analysoitiin lineaarisilla malleilla. Lisäsairauksien yhteyksiä ennenaikaiseen eläköitymiseen työikäisten diabetesta sairastavien keskuudessa tarkasteltiin elinaika-analyysin avulla ja tuottavuuskustannukset arvioitiin inhimillisen pääoman menetelmällä. Tyypin 2 diabeteksen, masennuksen, päihdehäiriöiden, ammatillisen aseman ja koulutuksen yhteyksiä sekä kitkakustannusmenetelmällä että inhimillisen pääoman menetelmällä arvioituihin tuottavuuskustannuksiin analysoitiin yleistettyjen estimointiyhtälöiden avulla. Ensimmäisessä osatyössä tunnistettiin viisi erilaista hoitopolkujen ryhmää, jotka erosivat kooltaan ja hoidon intensiteetiltään. Ryhmille oli yhteistä potilaiden korkea ikä, pitkä diabeteksen kesto, miesvaltaisuus ja jalkakomplikaatioiden myöhäisvaiheen lisäsairaudet. Ryhmien välillä havaittiin huomattavaa vaihtelua sekä keskimääräisissä kustannuksissa (609–11 917 euroa) että kokonaiskustannuksissa (2,2–16 miljoonaa euroa). Toinen osatyö osoitti, että kaikki lisäsairaudet silmäkomplikaatioita lukuun ottamatta olivat yhteydessä korkeampaan riskiin eläköityä ennenaikaisesti (vetosuhteet 1,02–1,76). Myös diabeteksen puhkeamisella havaittiin selkeä itsenäinen yhteys riskiin (vetosuhde 1,22 tyypin 1 diabeteksessa ja 1,04 tyypin 2 diabeteksessa). Tyypin 1 diabetesta sairastavat poistuivat työelämästä keskimäärin aiemmin, mikä johti korkeampiin keskimääräisiin tuottavuuskustannuksiin verrattuna tyypin 2 diabetesta sairastaviin. Tyypin 2 diabeteksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset olivat kuitenkin suuremmat sairauden suuremman esiintyvyyden vuoksi. Kolmannen osatyön keskeinen havainto oli, että samanaikainen tyypin 2 diabetes, masennus ja päihdehäiriöt saattoivat moninkertaistaa tuottavuuskustannukset verrattuna henkilöihin, joilla näitä ei esiintynyt (enimmillään noin seitsemänkertainen ero; 6 320 euroa vs. 856 euroa). Työntekijöillä havaittiin iästä riippumatta korkeammat vuosittaiset keskimääräiset kustannukset kuin toimihenkilöillä tai yrittäjillä (koko tarkastelujakson lähes tasaisena pysyvä ero 550 euroa), kun taas korkeakoulututkinnon suorittaneilla havaittiin matalammat kustannukset verrattuna toisen asteen tai perusasteen koulutuksen saaneisiin (lähes tasaisena pysyvä ero 530 euroa). Väitöskirjan tulokset osoittavat tyypillisten diabeteksen jalkakomplikaatioiden hoitopolkujen merkittävät kustannusvaikutukset. Lisäksi tulokset osoittavat tarkasteltujen diabeteksen lisäsairauksien ja liitännäissairauksien vahvat yhteydet korkeampaan riskiin poistua työvoimasta ja poistumisesta syntyviin tuottavuuskustannuksiin. Havainnot korostavat diabeteksen ehkäisyn ja hoitostrategioiden potentiaalia tarkasteltujen kroonisten lisäsairauksien sekä liitännäissairauksien negatiivisten taloudellisten vaikutusten vähentämisessä.