Windows to the Artificial Mind : Psychological and Social Dynamics of Human-Robot Gaze Interactions

Humanoidirobotit tekevät tuloaan ihmisten jokapäiväiseen elämään tarkoituksenaan toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Tällaiset robotit on suunniteltu muistuttamaan ihmistä sekä ulkonäöltään että käytökseltään, minkä vuoksi ihmisillä on taipumus inhimillistää humanoidirobotteja. Ihmiset myös reagoivat intuitiivisesti humanoidirobottien ”sosiaalisiin” viesteihin ikään kuin ne olisivat toisten ihmisten lähettämiä viestejä. Tässä väitöskirjassa tutkitaan tunne- ja tarkkaavuusreaktioita humanoidirobotin katseviesteihin, sillä katse on yksi keskeisimmistä keinoista ihmisten välisen vuorovaikutuksen sujuvoittamisessa ja säätelyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että humanoidirobotin suora katse (eli katsojaan kohdistuva katse) saa aikaan samanlaisia tunteisiin ja tarkkaavuuteen liitettyjä psykofysiologisia reaktioita kuin ihmisen suora katse. Ilmiön ajatellaan johtuvan ihmisen taipumuksesta liittää humanoidirobotteihin mielen ominaisuuksia. Tutkimuksessa I testattiin tätä hypoteesia vertailemalla psykofysiologisia reaktioita humanoidirobotti Naon suoraan ja käännettyyn katseeseen. Nao esiteltiin tutkittaville joko intentionaalisena (autonomisena) agenttina tai mekaanisena (ihmisen ohjaamana) koneena. Keskeisin tulos oli, että ainoastaan intentionaalisena esitellyn Naon suora katse lisäsi tutkittavien tarkkaavuuden kohdistamiseen liittyvää aivotoimintaa, mikä viittaa siihen, että mielen attribuutio vaikuttaa robotin katseen tulkintaan sosiaalisesti merkityksellisenä. Tutkimuksessa II tarkasteltiin ihmisen ja robotin välisen vuorovaikutuksen kehityksellistä näkökulmaa vertailemalla 6-8 kuukauden ikäisten vauvojen psykofysiologisia reaktioita Naon ja ihmisen suoraan ja käännettyyn katseeseen sekä kontrolliärsykkeen suoraan ja käännettyyn asentoon. Tulokset osoittivat, että vauvojen tarkkaavuuden suuntautumista ja tunnesävyä heijastelevat reaktiot olivat yhtä lailla sensitiivisiä humanoidirobotin ja ihmisen katseen suunnalle, mutta eivät kontrolliärsykkeen asennolle. Nämä havainnot viittaavat siihen, että jopa pienet lapset tulkitsevat humanoidirobotin katseen sosiaalisesti merkittäväksi viestiksi. Poispäin käännetty katse on yksi yleisimmistä tavoista viestiä sosiaalista hyljeksintää. Tutkimuksessa III tutkittiin, aiheuttaako Naon käännetty katse sosiaaliseen ulkopuolisuuteen liittyviä negatiivisia tunnereaktioita, ja verrattiin näitä reaktioita ihmisen käännetyn katseen aiheuttamiin reaktioihin. Tulokset osoittivat, että verrattuna suoraan katseeseen Naon käännetty katse lisäsi sosiaalisen ulkopuolisuuden tunnetta ja siihen liittyviä negatiivisia tunnereaktioita sekä alensi itsetuntoa. Nämä reaktiot eivät poikenneet voimakkuudeltaan ihmisen käännetyn katseen tuottamista reaktioista. Tämän väitöskirjan tulokset lisäävät ymmärrystämme siitä, miten ihmiset reagoivat humanoidirobotin katseviesteihin, ja korostavat samalla robottien viestien sosiaalisen tulkinnan monimutkaisuutta. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa robottien kehittäjille, jotka pyrkivät suunnittelemaan mahdollisimman luonnolliseen vuorovaikutukseen kykeneviä humanoidirobotteja. Väitöskirjassa myös hahmotellaan tulevia tutkimussuuntia, joiden avulla voidaan edelleen tutkia ihmisen ja robotin välisen sanattomaan vuorovaikutukseen liittyviä psykologisia ja sosiaalisia ilmiöitä.