Työvoimabarometrin arviointi

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten hyvin barometri tuottaa nykymuodossaan sellaista tietoa, jota pääkäyttäjät ja sidosryhmät voivat aidosti hyödyntää tulevaisuuden tarkastelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, minkälaisissa yhteyksissä ja toiminnassa käyttäjät hyödyntävät Työvoimabarometria. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysia, sivuston kävijätarkastelua, asiantuntijahaastatteluja, kävijäkyselyä ja validointityöpajaa. Työvoimabarometrilla arvioidaan olevan kuukaudessa noin 500–1000 melko aktiivista käyttäjää ja muutamia tuhansia satunnaisia kävijöitä. Työvoimabarometria käytetään pääosin satunnaisesti ja selkeimmin asiantuntijatyössä. Palvelu ei tavoita laajasti kansalaisia tai työnantajia. Kyselyvastaajista suurin osa on käyttänyt Työvoimabarometria enintään muutamia kertoja vuoden aikana. Aktiivisempi käyttö kohdentuu pienemmälle joukolle, joka tarvitsee kohtaanto- ja ennakointitietoa säännöllisesti. Työlupalinjauksiin liittyviä sisältöjä on hyödynnetty selvästi muita tietosisältöjä vähemmän. Tyypillisimpiä Työvoimabarometrin käyttötarkoituksia ovat koulutuksen suunnittelu osaamistarpeiden tunnistaminen, strateginen suunnittelu tai siihen liittyvä päätöksenteko, työllisyyspalvelujen ja asiakastyön tuki sekä rajatusti työperäiseen maahanmuuttoon ja työlupiin liittyvät tarpeet. Eri käyttäjäryhmien tiedonhyödyntämisen tavat riippuvat käyttäjien omista tehtävistä ja siitä, minkälaista tietoa tehtävän toteuttaminen edellyttää. Kokonaisuutena Työvoimabarometrille nähdään tarve jatkossakin. Peruslähtökohtaa määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämisestä pidetään yleisesti toimivana. Suurin osa käyttäjistä arvioi barometrin ominaisuuksia positiivisesti. Työvoimabarometri tuottaa tällä hetkellä lisäarvoa ennen kaikkea kansallisen ja maakunnallisen tason kokonaiskuvan muodostamisessa sekä tarjoaa yhteisen viitekehyksen työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun.