Asiakkaan voimaantuminen aikuissosiaalityössä : Voimaantumisen ilmeneminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkielma tarkastelee asiakkaan voimaantumista aikuissosiaalityössä ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa työttömyys, toimeentulovaikeudet ja koettu pahoinvointi ovat lisääntyneet. Useat hyvinvointia ja toimeentuloa kuvaavat indikaattorit osoittavat heikentynyttä kehitystä 2020-luvulla, mikä näyttäytyy aikuissosiaalityössä kasvaneena kysyntänä ja lisääntyneenä kuormituksena. Samanaikaisesti sosiaalityön merkitys korostuu paitsi viimesijaisena tukimuotona myös asiakkaiden toimijuutta ja osallisuutta vahvistavana työnä. Tutkielman tavoitteena on kuvata, miten voimaantuminen ilmenee aikuissosiaalityön tutkimuksessa sekä tunnistaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai heikentävät asiakkaan voimaantumista. Teoreettisena viitekehyksenä on toiminut sosiaalihuoltolakia toteuttava aikuissosiaalityö, sekä voimaantuminen aikuissosiaalityön käytännöissä. Tutkimus on toteutettu integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka kokoaa ja jäsentää aiempaa tutkimustietoa asiakkaan voimaantumisesta aikuissosiaalityössä. Aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, joista osa tarkastelee ilmiötä asiakkaiden ja osa ammattilaisten näkökulmasta. Tulosten perusteella voimaantuminen ilmenee aikuissosiaalityön asiakkuuksissa erityisesti muutoksina asiakkaan ajattelussa ja toiminnassa. Ajattelun tasolla voimaantuminen näkyy esimerkiksi itsearvostuksen, itseluottamuksen ja autonomian vahvistumisena, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusten lisääntymisenä sekä häpeän ja stigman vähenemisenä. Toiminnan tasolla voimaantuminen ilmenee elämänhallinnan vahvistumisena, vastuun ottamisena omasta hyvinvoinnista, tavoitteellisuutena sekä aktiivisempana osallistumisena työelämään, opintoihin tai yhteisölliseen toimintaan. Voimaantumiseen vaikuttavat tekijät jäsentyvät neljään kokonaisuuteen: asiakkaan omat ajatukset ja motivaatio, asiakkaan ja ammattilaisen välinen vuorovaikutus, ammattilaisorganisaation rakenteet ja toimintatavat sekä muiden ihmisten, kuten läheisten ja yhteisöjen, vaikutus. Voimaantumista vahvistavat erityisesti asiakkaan autonomiaa tukeva työote, dialoginen ja tasavertainen kohtaaminen, luottamuksellinen asiakassuhde, vahvuus- ja voimavaralähtöiset työmenetelmät sekä selkeät ja yhteisesti asetetut tavoitteet. Voimaantumista puolestaan heikentävät asiakkaan kuormittava elämäntilanne, motivaation puute, kontrolloiva työote sekä organisatoriset rakenteet, jotka rajoittavat paneutuvaa ja asiakaslähtöistä työskentelyä. Tutkielma osoittaa, että voimaantuminen on prosessiluonteinen ilmiö, joka rakentuu sosiaalityön arjen vuorovaikutuksessa ja edellyttää sekä asiakkaan että ammattilaisen aktiivista osallistumista. Tulokset korostavat aikuissosiaalityön mahdollisuuksia tukea asiakkaiden voimaantumista myös kiristyneiden taloudellisten ja rakenteellisten reunaehtojen puitteissa.