Selluteollisuuden jätevesien biologisen käsittelyn ympäristöriskit

Selluteollisuus on maailmanlaajuisesti valtava vedenkäyttäjä ja kuudenneksi suurin makean veden vesistöjen saastuttaja. Sellun ja paperin tuotannon prosesseissa vapautuu vuosittain arviolta 170 miljoonaa tonnia epäpuhtauksia luontoon. Tuotannon suuret määrät jätevesiä vaativat tarkkaa käsittelyä ennen purkuvesistöihin pääsyä. Käsittelymenetelmiä on useita, mutta eräs tärkeässä osassa puhdistamiskokonaisuutta on jäteveden biologinen käsittely. Se toimii keskeisenä keinona vähentämään selluteollisuuden jätevesien orgaanista kuormitusta. Ollakseen tehokas jäteveden käsittelymenetelmä, vaaditaan biologisessa puhdistuksessa optimoidut olosuhteet. Sen operoinnissa on myös tunnistettava mahdolliset riskitekijät, joiden takia biologinen puhdistaminen voi olla puutteellista ja purkuvesistöihin voi päätyä ympäristölle haitallisia aineita. Tässä työssä tarkastellaan niitä riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti jätevedenpuhdistamon biologisen käsittelyn tehokkuuteen ja tunnistetaan niitä vaikutuksia, mitä puutteellisesti käsitellyillä jätevesillä luontoon päästessään mahdollisesti on. Työssä selvitettiin, että puhdistusprosessin onnistuminen vaatii tarkkaa hallintaa, jossa keskeisiä parametreja ovat muun muassa viipymäaika, lieteikä sekä ravinteiden oikea suhde puhdistusprosessissa. Tutkimuksessa tunnistettiin merkittäviä ympäristöriskejä, jotka liittyvät jäteveden sisältämiin ympäristölle haitallisiin ja vaikeasti hajoaviin yhdisteisiin. Vaikka biologinen puhdistus poistaa tehokkaasti orgaanista ainesta, se poistaa vain noin kolmanneksen jäteveden väristä. Myös monet haitalliset jäännösepäpuhtaudet voivat läpäistä biologisen puhdistusprosessin. Tulokset osoittavat, että puhdistamaton tai puutteellisesti käsitelty jätevesi aiheuttaa haittavaikutuksia vesieliöille, maaperälle ja kasvistolle, sekä ihmiselle. Kaloille tällaisia haittavaikutuksia on tyypillisesti hormonihäiriöt ja maaperässä vaikutuksia on muun muassa siementen itämisen estyminen. Myös puhdistamon työntekijöiden altistuminen aerosolien mukana leviäville haitallisille mikrobeille tunnistettiin huomioon otettavaksi riskitekijäksi. Voidaan todeta, että biologinen puhdistus on tehokas käsittelyprosessi, mutta ei täysin virheetön. Erilaiset häiriötilanteet, kuten vuodot tai kuormituspiikit, voivat johtaa vakaviin haittavaikutuksiin purkuvesistöjen ekosysteemissä. Jotta ympäristöriskit voidaan minimoida, on tertiääristen puhdistusmenetelmien käyttö sekä tehtaan tuotantoprosessien ja puhdistamon välinen saumaton yhteistyö välttämätöntä.