Esimerkki pk-yrityksen tuotekohtaisesta luontojalanjäljen laskennasta - Ruskovillan merinovillakerrastopaita

Luontokato on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä globaaleista riskeistä ja yrityksiltä odotetaan yhä enemmän ymmärrystä toimintansa luontovaikutuksista. Luontojalanjälki on yksi työkalu luontovaikutusten mittaamiseen ja hallintaan, mutta laskentoja on tähän asti tehty vain suuremmille yrityksille. Siksi Euroopan unionin osarahoittamassa LUONTOLAS-hankkeessa Ruskovillan merinovillakerrastopaidalle tehtiin tuotekohtainen luontojalanjäljen laskenta testaten laskennan soveltuvuutta pk-yritykselle. Tuloksena maaekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki oli 0,304 pPDF·y, makean veden ekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki 0,00422 pPDF·y ja meriekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki 2,82E-05 pPDF·y. Merinovillan alkutuotanto osoittautui vaikutuksiltaan merkittävimmäksi elinkaaren vaiheeksi kaikissa ekosysteemeissä, erityisesti maa- ja meriekosysteemeissä. Vertailu argentiinalaisen luomumerinovillan ja australialaisen tavanomaisen merinovillan välillä osoitti Ruskovillan käyttämän luomuraaka-aineen olevan luonnolle parempi vaihtoehto, vaikkakin vertailuun liittyy epävarmuuksia. Tulosten pohjalta tehtiin toimenpide-ehdotuksia luontojalanjäljen pienentämiseksi. Näistä yhtenä esimerkkinä on villahävikin vähentäminen toimitusketjussa, millä saataisiin pienennettyä alkutuotannon vaikutuksia vähentämällä paitaa kohden tarvittavan raaka-aineen määrää. Kokonaisuutena case‑tarkastelu osoitti, että tuotekohtainen luontojalanjäljen laskenta tarjoaa myös pk‑yrityksille konkreettista ja käyttökelpoista tietoa suurimpien luontovaikutusten lähteistä auttaen siten kohdistamaan toimenpiteitä sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Laskennan laajemmalle hyödyntämiselle pk-yrityksissä voi kuitenkin toimia esteenä erityisesti resurssien puute.