Poliittisen suhteellisuuden toteutuminen Suomen eduskuntavaaleissa

Poliittisella suhteellisuudella tarkoitetaan sitä, että puolueen eduskuntavaaleissa saama osuus eduskunnan paikoista vastaa puolueen saamaa osuutta eduskuntavaaleissa annetuista äänistä.Perustuslain mukaan Suomen vaalijärjestelmä on suhteellinen ja vaalipiirejä tulee olla vähintään kaksitoista ja enintään kahdeksantoista, joiden lisäksi Ahvenanmaa on oma vaalipiirinsä.Vaalitapana on avoin listavaali, ja tuloslaskenta on erillinen jokaisessa vaalipiirissä.Suomalainen vaalijärjestelmä on säilynyt ensimmäisistä, vuoden 1907 eduskuntavaaleista saakka periaatteiltaan pitkälti samanlaisena, mutta väestön muuttoliikkeen seurauksena vaalipiirien paikkamäärien erot ovat kasvaneet.Paikkamääriltään pienissä vaalipiireissä piilevät äänikynnykset eli puoleilta yhteen eduskuntapaikkaan vaadittavat ääniosuudet ovat korkeita, mikä vähentää vaalien poliittista suhteellisuutta.Tarkastelen tässä tutkielmassa vaalijärjestelmän uudistamistyötä 1990-luvun lopulta lähtien.Vuosina 1998 ja 2000 voimaan tulleet uusi vaalilaki ja perustuslaki säilyttivät vaalijärjestelmän pitkälti aiemman kaltaisena.Vaalitoimikunta 2000 käsitteli useaa vaalijärjestelmän uudistamisvaihtoehtoa pääsemättä yhteisymmärrykseen.Kansanvalta 2007 -toimikunta ei myöskään tehnyt varsinaista ehdotusta vaalijärjestelmän uudistamiseksi mutta linjasi siihen liittyviä periaatteita.Vaalialuetoimikunta ehdotti sellaista vaalialuemallia, jossa puolueiden paikkamäärät perustuisivat niiden valtakunnallisiin äänimääriin.Tätä koskenut perustuslain muutosehdotus hyväksyttiin lepäämään yli vuoden 2011 eduskuntavaalien mutta hylättiin uudessa eduskunnassa.Vaalialuemallin hylkäämisen jälkeen eduskunta päätti vaalilakia muuttamalla yhdistää Itä-Suomen neljä vaalipiiriä kahdeksi, ja muutettu vaalipiirijako oli ensimmäistä kertaa käytössä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.Lisäksi työryhmä esitti, että perustuslaissa säädettyjä vaalipiirien vähimmäis-ja enimmäismääriä pienennettäisiin.Tätä koskenut perustuslain muutosehdotus hyväksyttiin lepäämään yli vuoden 2015 eduskuntavaalien mutta hylättiin uudessa eduskunnassa.Myöhemmin parlamentaarinen vaalityöryhmä käsitteli vaalijärjestelmän uudistamista mutta ei tehnyt ehdotusta siihen liittyen.Viimeksi parlamentaarinen vaalialuetyöryhmä on ehdottanut pieniä vaalipiirejä koskevaa vaalialuemallia, jota koskeva perustuslain muutosehdotus aiotaan antaa syksyllä 2026.Käsittelen tässä tutkielmassa myös poliittisen suhteellisuuden toteutumista käytännössä nykyisen vaalipiirijaon aikana eli vuosien 2015, 2019 ja 2023 eduskuntavaaleissa.Vaalituloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että vaalijärjestelmän suhteellisuuspoikkeamat ovat hyödyttäneet erityisesti suuria puolueita pienempien kustannuksella.Lisäksi kahdessa tapauksessa tänä aikana enemmän ääniä saanut puolue on saanut vähemmän eduskuntapaikkoja kuin jokin sitä vähemmän ääniä saanut puolue, mikä myös ilmentää poikkeamaa poliittisesta suhteellisuudesta.