Eläin parhaana ystävänä vai epätoivottuna riesana: Kielellinen eriarvoistuminen eläinryhmien välillä Helsingin Sanomissa

Tässä kandidaatintutkielmassa analysoidaan eläinryhmiin kohdistuvia kielellisiä merkityksiä Helsingin Sanomissa. Tutkielman tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan, millaisia diskursseja eri eläinryhmiä käsittelevissä jutuissa esiintyy ja millaisia hierarkioita ne mahdollisesti ylläpitävät. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään muun muassa tutkimusta eläinten ja ihmisten välisestä suhteesta, representaatiosta sekä meditoitumisesta. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomien 38 verkkojutusta, jotka käsittelevät ihmisen ja eläimen välistä suhdetta ja joissa jokin eläinryhmä nousee keskeiseen rooliin laajemman ilmiön kautta. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 1.7.–30.9.2025. Analysoimme juttuja diskurssianalyysin avulla. Diskurssianalyysi valikoitui tutkimusmetodiksi, sillä sen avulla on mahdollista selvittää, miten kieltä käytetään eri eläinryhmistä verkkojutuissa. Analyysin tuloksena aineistosta yksilöitiin neljä keskeistä diskurssia, jotka ovat: eläin ystävänä, eläin uhkana, eläin haittana ja eläin hyödykkeenä. Aineistosta tunnistetut diskurssit osoittavat, että eläinryhmiä representoidaan mediassa eriarvoistavasti ja että uutisointi rakentaa hierarkkisia suhteita eläinryhmien välille ja ylläpitää niitä. Tulokset viittaavat siihen, että eläinten arvo mediassa määrittyy pitkälti niiden suhteessa ihmiseen. Tämä osoittaa laajempaa ihmiskeskeistä ja spesististä ajattelutapaa.