Ikääntyneen potilaan deliriumin riskitekijöiden tunnistaminen ensihoidossa

Opinnäytetyö on kirjoitettu ikääntyneen deliriumin tunnistamisesta ensihoidossa. Aihe on valittu, koska delirium on alidiagnosoitu ja merkittävästi potilaan elämään vaikuttava sairaus (Titlestad ym. 2024). Opinnäytetyö teossa on ajateltu, jos ensihoidossa huomattaisiin deliriumriskissä olevat potilaat, huomioitaisiinko ne myös paremmin jatkohoitopaikassa. Työn tarkoituksena on lisätä ensihoitajan tietoisuutta ikääntyneen deliriumia aiheuttavista tekijöistä ja siten mahdollistaa deliriumriski potilaiden huomaaminen jo ensihoidossa. Tutkimuksella on pyritty vastaamaan mitkä ovat ikääntyneen merkittävimmät deliriumia aiheuttavat tekijät ja miten deliriumin voi tunnistaa ensihoidossa. Työ on tehty kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Tietoa tutkimukseen on haettu kolmesta eri tietokannasta, jotka ovat Medic, Medline ja CINAHL. Tutkimuksia työhön on valittu 25. Hauilla löydetty paljon deliriumista tietoa. Moni tutkimus on tehty sairaalan sisäpuolelle, joten niitä pystyi vaihtelevasti hyödyntämään. Tutkimuksessa näkyy mielenterveyden häiriöiden, iän ja kognitiivisen aleneman olevan merkittävissä osassa deliriumiin sairastumiselle. Deliriumille altistavia tekijöitä oli muun muassa ikä, kognition laskeminen, aliravitsemus, vakavat psyykkiset sairaudet ja hoitamaton kipu. Tutkimusten mukaan myös tietyillä pitkäaikaissairauksilla, jotka vaikuttavat aivoverenkiertoon on deliriumille altistava vaikutus. Deliriumin laukaisevia tekijöitä tutkimusten mukaan olivat lääkitys, infektio, sekä tietyt hoitotoimenpiteet. Deliriumin varma tunnistaminen on ensihoidossa haastavaa rajallisen ajan ja vaihtuvien olosuhteiden takia. Lisäksi rajalliset resurssit, sekä aikakriittisyys vaikuttavat deliriumin tunnistamiseen. Ensihoidon on kumminkin mahdollista tunnistaa merkittäviä riskitekijöitä deliriumille ja tuoda niitä esiin jatkohoitoa varten.