Mentoroinnin merkitys maahan muuttaneiden työllistymisen tukemisessa osana kotoutumista

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämäkumppanille tietoa mentoroinnin merkityksestä ja vaikutuksista maahan muuttaneiden kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten ja millä keinoilla mentorointi edistää maahan muuttaneiden pääsyä työelämään sekä miten mentorin työnkuvaa hyödynnetään osana työllistymistä edistävää työtä. Opinnäytetyön toimeksiantona oli tarkastella mentorointia työllistymistä tukevana menetelmänä mentorien näkökulmasta ja tuottaa työelämäkumppanille käytännönläheistä ja toiminnan kehittämistä tukevaa tietoa mentorointikäytäntöjen kehittämiseksi. Työn viitekehys muodostui mentoroinnin määritelmästä, kotoutumista ja työllistymistä koskevasta teoriapohjasta, kielitietoisesta ja kulttuurisensitiivisestä ohjauksesta sekä monialaisesta yhteistyöstä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin mentoreille suunnatulla avoimia kysymyksiä sisältävällä sähköisellä kyselyllä ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tulosten perusteella mentorointi tukee maahan muuttaneiden kotoutumista ja työllistymistä monipuolisin ja toisiaan täydentävin keinoin. Keskeisiksi tukimuodoiksi nousivat mentorointisuhteen rakentaminen, työelämävalmiuksien tukeminen, kielitietoinen ja kulttuurisensitiivinen työote, yksilö- ja ryhmämuotoinen mentorointi sekä asiantuntija- ja verkostotuki. Mentorointi näyttäytyi luonteeltaan vahvasti henkilökohtaisena ja asiakaslähtöisenä tukimuotona, jossa huomioidaan asiakkaan yksilölliset lähtökohdat, elämäntilanne ja kotoutumisprosessin vaihe. Mentorin työnkuva näyttäytyi laaja-alaisena ja monipuolisena, sisältäen ohjausta, valmennusta, rinnalla kulkemista ja verkostoyhteistyötä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mentoreilla on merkittävä rooli kotoutumista ja työllistymistä edistävässä työssä. Tulokset osoittavat, että mentorointi tarjoaa yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea maahan muuttaneiden kotoutumiseen ja työelämään kiinnittymiseen. Molempiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastauksia, ja mentoroinnin keinot sekä mentorin työnkuvan hyödyntäminen jäsentyivät selkeiksi ja toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että mentorointia tulisi hyödyntää laajemmin osana työllisyyspalveluja. Tutkimus tarjoaa työelämäkumppanille tietoa mentorointikäytäntöjen kehittämisestä ja toiminnan vakiinnuttamisesta osana työllistymistä tukevia palveluja.