Valohapot ja -emäkset katalyytteinä valopolymeroinnissa

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Milla Ahola
Cited by: 0
References: 36

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Valopolymerointi tarkoittaa monomeerien muuttamista polymeereiksi näkyvän tai UV-valon avulla. Reaktion käynnistyminen vaatii valoaktiivisen yhdisteen, kuten valoinitiaattorin tai valokatalyytin. Valoaltistus aktivoi yhdisteen, ja aktiivinen yhdiste käynnistää polymeroinnin. Perinteisiin polymerointimenetelmiin verrattuna valopolymerointi on energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi menetelmä. Valopolymeroinnissa voidaan käyttää katalyyttinä valohappoja ja -emäksiä. Ne ovat molekyylejä, jotka luovuttavat tai vastaanottavat protonin ja vapauttavat happoa tai emästä valoaltistuksen seurauksena. Happamuuden muutos saa aikaan polymeroinnin käynnistymisen. Valohapot ja -emäkset ovat lupaava vaihtoehto yleisesti käytetyille metallikatalyyteille sekä radikaali-initiaattoreille, koska niiden aktiivisuuden säätely valon avulla on tehokasta ja ne mahdollistavat polymeroinnin suorittamisen huoneenlämmössä sekä hapellisissa olosuhteissa. Valohapot ja -emäkset jaetaan kolmeen kategoriaan, jotka ovat valohapon ja -emäksen muodostajat, virittyneen tilan hapot ja emäkset sekä reversiibelit valohapon muodostajat. Tässä työssä suoritettiin ε-kaprolaktonin renkaanavaava valopolymerointi käyttäen initiaattorina kolmea reversiibeliä valohapon muodostajaa, joiden rakenteissa oli eri substituentit. Polymeroinnin aikana reaktioastiaa valaistiin sinisellä valolla (λ=435 nm). Tulokseksi saatiin, että substituentit paransivat reversiibelin valohapon muodostajan liukoisuutta propyleenikarbonaattiin sekä nostivat konversioita polymeroinneissa. Korkein konversio (78 %) saavutettiin käyttämällä initiaattorina valohappoa, jonka rakenteessa oli kloorisubstituentti. Matalin konversio (30 %) saavutettiin substituoimattomalla valohapolla. Reaktioissa muodostuneiden polymeerien moolimassat määritettiin ja ne vastasivat aiemmissa tutkimuksissa esiintyviä arvoja. Kokeellisen työn perusteella voidaan todeta, että reversiibelin valohapon muodostajan ominaisuuksia voidaan parantaa muokkaamalla molekyylin rakennetta. Rakennetta muokkaamalla voidaan parantaa esimerkiksi molekyylin liukoisuutta sekä nopeuttaa sen isomeroitumista. Useiden hyödyllisten ominaisuuksien sekä niiden muokattavuuden ansiosta valohappoja ja -emäksiä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yhä useampien polymeerien synteesissä.

Fields of Study & Subjects

Photopolymerization techniques and applications Advanced Polymer Synthesis and Characterization Radical Photochemical Reactions

Publication details

Journal / source
Tampere University Institutional Repository (Tampere University)
Publication date
1 January 2026
Language
FI
Document type
Thesis