Suomenlammas tihennetyssä karitsoinnissa

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Mira Piilemä
Cited by: 0
References: 4

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Suomalainen ruoantuotanto on esillä mediassa ja aiheuttaa paljon keskustelua sekä tuottajien että kuluttajien keskuudessa. Lampaanlihantuotanto osana suomalaista ruoantuotantoa on pienialaista ja Suomessa tuotetaan lampaanlihaa vain noin puolet kulutettavan lihan määrästä. Lampaanlihan tuotantoa olisi mahdollista lisätä nykyisellä eläinmäärällä, mikäli tuotantoa muutettaisiin intensiivisempään tuotantoon laajaperäisen tuotannon sijaan. Tihennetyllä karitsoinnilla voidaan pyrkiä tehokkaampaan lihantuotantoon, kun uuhet karitsoivat kolme kertaa kahdessa vuodessa tavanomaisen kerran vuodessa sijaan. Piesalantila on noin 460 uuhen lammastila, jonka päätuotantosuuntana on lampaanlihantuotanto. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tilalla toteutettu tihennetty karitsointi on onnistunut suhteessa teoreettiseen maksimiin. Tarkoituksena oli myös vertailla keskenään kahden uuhikatraan karitsoinneissa onnistumisia sekä arvioida mahdollista saatavaa lisätuloa, mikäli tihennetty karitsointi onnistuisi paremmin. Tihennetyn karitsoinnin onnistumista tilalla arvioitiin laskennallisesti tilalta saadun aineiston perusteella. Aineistosta tarkasteltiin suunniteltuja karitsointeja vuosilta 2024–2025. Aineiston tarkastelussa keskityttiin kahteen uuhiryhmään, joissa oli yhteensä 133 uuhta ja ryhmien uuhien karitsointien määrää vertailtiin keskenään. Kaikki tarkastellut uuhet olivat suomenlampaita. Tuloksista selviää, että molemmat uuhikatraat onnistuivat tihennetyssä karitsoinnissa hyvin eri tavoin. Toisen ryhmän osalta uuhista vain neljä karitsoi kolme kertaa kahden vuoden aikana ja toisesta ryhmästä 33 uuhta pysyi suunnitellussa karitsointirytmissä. Koko katraasta tihennetyssä karitsoinnissa onnistui ja kolme kertaa kahdessa vuodessa karitsoi 28 % uuhista, 39 % karitsoi kahteen kertaan ja 33 % kerran kahden vuoden aikana. Koko katraan karitsointiluku on 1,9; kun teoriassa 3,0 olisi mahdollinen. Tihennetyn karitsoinnin onnistumista voidaan tilalla vielä parantaa. Aineistosta käy ilmi selkeästi karitsoinnit, joissa tiinehtyminen on jäänyt heikoksi. Mikäli tiinehtyvyysprosenteissa saavutettaisiin aiemmat keskiarvot kaikkien karitsointien osalta, voisi samalla uuhimärällä saada parempaa myyntituloa karitsoista.

Fields of Study & Subjects

Livestock Farming and Management Animal Nutrition and Physiology Animal Behavior and Welfare Studies

Publication details

Journal / source
Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Publication date
1 January 2026
Language
FI
Document type
Thesis