"Te olette huono nainen": Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset Minna Canthin novellissa "Kauppa-Lopo"

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Ida Kiikkerä
Cited by: 0
References: 9

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Minna Canthin ”Kauppa-Lopo” -novellin (1889) päähenkilön Kauppa-Lopon syrjäytymisen esityksiä. Novelli kertoo nimensä mukaisesti Kauppa-Lopoksi kutsutusta naisesta, joka elää kulkurina ja elättää itsensä kauppaamalla toisten ihmisten tavaraa, varastelemalla ja kerjäämällä. Novellin tapahtumat käynnistyvät kun Kauppa-Lopo ryhtyy auttamaan talousvaikeuksissa olevaa leskeksi jäänyttä lapsuudenystäväänsä Augusta Kortmania. Analysoin Kauppa-Lopon syrjäytymisen esityksiä mielen esittämisen ja naiskuvatutkimuksen näkökulmasta. Kirjallisuustieteellisen teorian ohella käytän yhteiskuntatutkimuksen teoriaa, joka selittää syrjäytymistä ilmiönä. Syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö, ja on tärkeää huomioida se, että tarkastelen ilmiötä ainoastaan ”Kauppa-Lopon” kontekstissa. En pyri selittämään miten syrjäytymistä on esitetty 1800-luvun kirjallisuudessa yleisesti. Syrjäytyminen ilmiönä on ollut olemassa jo 1800-luvulla, mutta sille ei ole ollut termistöä eikä syrjäytymistä ole laajalti tunnettu. Siksi syrjäytymisen esitysten tutkiminen 1800-luvun novellissa on kiinnostava ja uutta tietoa tuottava tutkimuskohde. Keskeisimpiä teorialähteitä ovat Dorrit Cohnin mielen esittämisen kolmijakoinen malli (1978) sekä naiskuvatutkimuksen saralta Päivi Lappalaisen esittelemä 1800-luvun suomalaiselle kaunokirjallisuudelle ominainen naiskuva (2001). Mielten esittämisen teoria avaa näkökulmia novellin henkilöhahmojen sisäistettyihin luokkakäsityksiin ja heidän tapansa toiseuttaa Kauppa-Lopoa, joka ajautuu toisten ihmisten kohtelun seurauksena yhteiskunnassa entistä syrjäytyneempään asemaan. Naiskuvatutkimus on tärkeä teorianäkökulma syrjäytymisen tarkastelussa, sillä sen avulla voidaan asettaa kaunokirjallisuudessa perinteisenä pidetty naiskuva vastakkain Kauppa-Lopon naiskuvan kanssa ja pohtia sitä, miten erilaiset naiskuvat muodostavat lukijalle mielikuvia Loposta syrjäytyneenä henkilönä. Tutkielmassani on teorialuku, jossa avaan tarkasti syrjäytymisen käsitettä oman tutkimuskohteeni kontekstissa. Teorialuvussa esittelen lisäksi mielen esittämisen teoriaa ja naiskuvatutkimusta. Tutkielmani etenee novellin eri henkilöhahmojen analyysin kautta. Analyysilukuja on kolme, joista ensimmäinen käsittelee Kauppa-Lopon henkilöhahmoa. Toinen analyysiluku käsittelee novellin muita naishenkilöhahmoja ja heidän suhtautumistaan Kauppa-Lopoon. Viimeinen analyysiluku käsittelee novellissa esiintyviä mieshenkilöhahmoja ja heidän vuorovaikutustaan Lopon kanssa. Analyysini tuloksena on, että Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset muodostuvat toisten novellin henkilöhahmojen ajatusten ja toiminnan kautta. Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset ovat ristiriidassa: Syrjäytyminen novellissa näkyy itseään parempana pitävän väen Lopoon kohdistamasta huonosta kohtelusta. Samaan aikaan Kauppa-Lopo on elänyt koko elämänsä riippuvaisena toisten ihmisten avusta ja tuesta, jolloin hän ei itsenäisenä toimijana pärjää ja näin ajautuu yhteiskunnasta syrjäytyneeksi henkilöhahmoksi.

Fields of Study & Subjects

Gender and Feminist Studies Literature: history themes analysis Short Stories in Global Literature

Publication details

Journal / source
Tampere University Institutional Repository (Tampere University)
Publication date
1 January 2026
Language
FI
Document type
Thesis