Rakennushankkeen elinkaaren luontojalanjäljen laskentamenetelmän kehittäminen

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Salla Naukkarinen
Cited by: 0
References: 18

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Luonnon monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä vauhdilla ja tietoisuus luontokatoon ja ekosysteemien heikkenemiseen liittyvistä riskeistä kasvaa. Luontokato vaikuttaa elintärkeisiin ekosysteemipalveluihin, joista ihminen sekä liiketoiminta ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia. Merkittävimpiä luontokadon ajureita ovat maan- ja merialueiden käyttö sekä käytönmuutokset, luonnonvarojen suorahyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Sääntelyn avulla on pyritty asettamaan kansainvälisiä tavoitteita ja toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella rakennushankkeen elinkaaren aikana syntyviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimuksen aikana kehitettiin luontojalanjälkilaskentatyökalu, jonka avulla luontovaikutuksia tarkasteltiin. Elinkaarivaikutusten arviointimenetelmäksi valittiin LC-IMPACT ja ReCiPe 2016 -menetelmällä tehtiin vertailulaskenta. Laskennassa tarkasteltiin kahta rakennushanketta, joiden vaikutusten arvioinnissa käytettiin ympäristöselosteiden inventaariotietoihin perustuvia päästöjä. Tulokset raportoitiin hyödyntäen Jyväskylän yliopiston kehittämää biodiversiteettiekvivalenttia (BDe). Laskennassa Case 1:n luontojalanjälki oli 12,4 nBDe ja Case 2:n 26,3 nBDe eli 0,0000012 % ja 0,0000026 % maailman lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon vaikutuksen jatkuessa. Tulosten perusteella merkittävimmät luontokadon ajurit olivat ilmastonmuutos ja saasteet painottuen kohteiden välillä eri tavalla. Vaikutukset kohdistuivat pääsääntöisesti maaekosysteemeihin. Elinkaaren vaiheista merkittävimmät vaikutukset havaittiin olevan ennen käyttöä (62–64 %), josta materiaalituotannon osuus on noin 55–60 %. Rakennuksen käyttövaihe aiheutti noin 30 % elinkaaren luontojalanjäljestä ja loput vaikutukset muodostuivat elinkaaren lopussa purkuvaiheessa. Tuloksien perusteella voitiin päätellä, että vähähiilisillä materiaaleilla, rakenteiden optimoinnilla, uusiutuvan energian käytöllä sekä neitseellisen aineen korvaamisella kierrätetyllä voidaan vähentää luontovaikutuksia ja saada luontojalanjälkeä pienemmäksi. Tutkimuksessa myös todettiin, että yhden luontokadon ajurin vähentäminen ei automaattisesti pienennä muita vaikutuksia samassa suhteessa, vaan voi siirtää vaikutuksia toiseen ajuriin. Luontojalanjälkilaskentaan ei ole toistaiseksi standardoitua menetelmää. Standardoidun menetelmän puuttuessa rakennushankkeiden luontovaikutuksia ei voida vertailla. Laskennasta saadun tiedon perusteella voidaan kuitenkin jo hyvin ohjata hanketta luontopositiivisempaan suuntaan. Luontojalanjälkilaskennan tulisi yleistyä, jotta tuloksien avulla saataisiin enemmän tietoa eri runkoratkaisujen ja rakennusmateriaalin välillä. Tulevaisuudessa tulisi saada yhteinen laskentamenetelmä sekä vertailutaso, jota voidaan alkaa parantamaan.

Fields of Study & Subjects

Environmental Impact and Sustainability Sustainable Building Design and Assessment Environmental and Social Impact Assessments

Publication details

Journal / source
Tampere University Institutional Repository (Tampere University)
Publication date
1 January 2026
Language
FI
Document type
Thesis