Yritysten vesivastuullisuuden kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä: Systeeminen malli ja johtamisen työkalu suomalaisyrityksille – EU-ohjauksen ja valuma-alueyhteistyön konteksti

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Hanna Fernelius
Cited by: 0
References: 20

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Työn tarkoituksena on kehittää yritysten vesivastuullisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä osoittaa, miten EU-tason ohjaus toimii reunaehtoina; lisäksi työ tuottaa toimeenpantavan etenemismallin, jonka avulla vesivastuullisuudesta muodostuu strategista kyvykkyyttä. Työ on toteutettu ympäristöministeriön hallinnonalalla virkasuhteessa, tiiviissä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa; tuloksia hyödynnetään vesivastuullisuuden kansallisessa kehittämisessä. Työtä tarkastellaan EU-ohjauksen ja valuma-aluekohtaisen (river-basin) yhteistyön kontekstissa. Teoreettinen perusta yhdistää Five Capitals -mallin (luonnon-, inhimillinen-, sosiaalinen-, rakenne- ja taloudellinen pääoma) kestävyyspääoman dynamiikkaan, jolloin vesivastuu jäsennetään sekä systeemisenä ilmiönä että organisaation sisäisenä kyvykkyytenä. Sääntelykehys (CSRD/ESRS - erityisesti ESRS E3, taksonomia-asetus, yritysvastuudirektiivi CSDDD sekä vesipuitedirektiivi/Weser-linja) toimii reunaehtoina ja varmentamisen perustana. Lisäksi tarkastelu ankkuroituu systeemiajatteluun sekä muotoilu- ja digiekosysteemeihin. Menetelmänä hyödynnetään palvelumuotoilun tuplatimanttia (ongelman avaaminen-rajaus-kehittäminen-toimitus). Aineistona käytetään kirjallisuutta ja raportteja sekä laadullista kyselyä suomalaisille yrityksille vesivastuullisuuden nykytilasta, sääntelyn vaikutuksista ja työkalutarpeista. Aineistonhallinta, anonymisointi ja eettiset periaatteet on määritelty. Tekoälyagentin hyödyntäminen sekä muut ICT ratkaisut rajataan jatkokehitykseen. Tuloksena syntyy portfolio, joka jäsentää vesivastuullisuuden johtamista kolmella aikajänteellä. Aloituspaketti tuottaa varhaisia, todennettavia hyötyjä: vedenkäytön tehostuminen valituissa kohteissa, ESRS E3 -tiedon rakenteistaminen ja tarkastuspolun (audit trail) selkeyttäminen, vesiriskien ja lupavalmiuden (lupavelvoitteiden täyttämisen edellytysten) ensitoimet vesipuitedirektiivin (VPD) vesimuodostumakohtaisten ympäristötavoitteiden mukaisesti - ei-heikentämisen periaate ja hyvän tilan/potentiaalin tavoite. Pidemmän aikavälin polut vakiinnuttavat johtamis- ja prosessikyvykkyyden, datan ja varmentamisen, sääntelykyvykkyyden (kyky tulkita ja toimeenpanna vaatimuksia) sekä valuma-alueyhteistyön vesienhoitosuunnitelmien (River Basin Management Plans, RBMP) linjassa, ja mahdollistavat skaalauksen. Arvioinnin perusteella portfolio selkeyttää priorisointia, parantaa ESRS E3 -valmiutta ja tukee lupaharkinnan edellyttämää läpinäkyvyyttä; siirrettävyys on hyvä, kun valinnat sidotaan vesienhoitoalueen/valuma-alueen tavoitteisiin (vesienhoitosuunnitelmat, RBMP) ja rakenteiseen, yhteentoimivaan dataan. Rajoitteita ovat laadullisen kyselyn otoskoko ja kontekstisidonnaisuus. Johtopäätöksenä suositellaan organisaatiokohtaista vaiheistusta, yhteentoimivan datan vahvistamista, lupa- ja raportointiprosessien tarkastuspolkukäytäntöjen vakiinnuttamista ja valuma-aluepilotteja. Jatkokehittämisessä voidaan arvioida tekoälyagentin tarjoaman toteutustuen hyötyä rakenteisen tiedon haussa ja todennettavuuden vahvistamisessa.

Fields of Study & Subjects

Integrated Water Resources Management Environmental Science and Water Management Environmental and Sediment Control

Publication details

Journal / source
Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Publication date
1 January 2026
Language
FI
Document type
Thesis