Kalojen osittaiskiertovesikasvatuksen ravinteiden poistaminen

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Hanna-Kaisa Kyllönen
Cited by: 0
References: 13

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Kala on terveellistä ja proteiinipitoista ravintoa. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin muun lihan tuotannon. Tästä syystä kalan kulutusta on lisättävä ja tuotantomenetelmiä kehitettävä. Kalankasvatuksella voidaan vastata maailman kasvavan väestön proteiinin tarpeeseen. Kalanviljelystä aiheutuu kuitenkin myös ravinnepäästöjä ympäristöön ja ravinnepäästöjen hallinnassa on vielä kehitystyötä tehtävänä. Suomessa tehtävä kalankasvatuksen kehitystyö vahvistaa kotimaisen kalan kilpailukykyä, parantaa maamme huoltovarmuutta ja luo alalle työpaikkoja. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Luonnonvarakeskus (Luke). Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskus Laukaan kalanviljelylaitoksen ulkoalueella, johon perustettiin tutkimuksen koeasetelma. Koeasetelmassa kalaa kasvatettiin merikontissa osittaiskiertovesikasvatustekniikalla. Kasvatuskontista poistuvaa poistovesijaetta johdettiin kuuteen puuhakebioreaktoriin, joista otettiin analyysiin tarvittavat vesinäytteet. Myös kala-altaasta otettiin vesinäytteitä analyysia varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen tarvittavaa dataa kerättiin analysoimalla vesinäytteitä Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa Laukaassa. Vesinäytteiden tuloksia käytettiin tutkimuksen laskelmiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka kalojen osittaiskiertovesikasvatuksessa muodostuvia typpiyhdisteitä voidaan poistaa innovatiivisen puuhakebioreaktorin avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ammoniumtyppi saadaan muutettua nitraatiksi ja edelleen typpikaasuksi samassa vedenpoistojärjestelmässä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten nitrifikaatiobakteerit selviävät hapettomissa olosuhteissa? Pitääkö nitrifikaatio ja denitrifikaatio eriyttää eri osiin reaktoria? Miten onnistuu hapellisen ja hapettoman olosuhteen toteuttaminen reaktorissa? Vesianalyyseista saatujen tulosten ja niiden pohjalta tehtyjen laskemien mukaan typpiyhdisteitä saatiin poistettua poistovedestä puuhakebioreaktoreiden avulla. Typpiyhdisteet poistuivat poistovesijakeesta nitrifikaatio- ja denitrifikaatioprosessien kautta puuhakebioreaktoreissa. Laskelmista saatujen tulosten mukaan hapellisen ja hapettoman olosuhteen toteuttaminen samassa poistovedenkäsittelyjärjestelmässä onnistui. Tämä tulos myös osoitti, että nitrifikaatio- ja denitrifikaatiobakteerit säilyivät elossa samassa puuhakebioreaktorissa.

Fields of Study & Subjects

Aquaculture Nutrition and Growth Innovations in Aquaponics and Hydroponics Systems Algal biology and biofuel production

Publication details

Journal / source
Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Publication date
1 January 2026
Language
FI
Document type
Thesis