Ulkomaalaistaustaisten tulot ja tulonsiirrot

Read full text Summarise with VIRAT
Authors: Max Toikka, Juho Alasalmi, Heikki Korpela
Cited by: 0

Summary

No summary yet. VIRAT can read this paper and write a plain-language summary of its aim, methods, key findings and limitations.

Summarise with VIRAT Free to try with your Science Catalogs account.

Abstract

Tässä raportissa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten tuotannontekijätuloja ja tulonsiirtoja. Tuotannontekijätuloista voidaan kerätä veroja, ja ne vähentävät oikeutta ja tarvetta sosiaalietuuksiin. Julkiseen talouteen maksettujen suorien tulonsiirtojen (verot ja veronluontoiset maksut) ja sieltä saatujen suorien tulonsiirtojen (eläkkeet ja sosiaalietuudet) erotus, eli nettotulonsiirrot, on julkisen talouden tasapainon kannalta olennainen mittari, vaikka se ei huomioikaan esimerkiksi julkisten palveluiden käyttöä. Positiiviset nettotulonsiirrot tarkoittavat sitä, että yksilö maksaa julkiseen talouteen enemmän suoria tulonsiirtoja kuin saa. 20 vuotta täyttäneiden ulkomaalaistaustaisten keskimääräiset tuotannontekijätulot olivat vuonna 2023 vain hieman suomalaistaustaisia alemmat. Suomalaistaustaiset sekä maksoivat että saivat keskimäärin enemmän tulonsiirtoja kuin ulkomaalaistaustaiset. Suomalaistaustaisten keskimääräiset nettotulosiirrot olivat negatiiset; ulkomaalaistaustaisilla ne olivat hieman positiiviset. Ulkomaalaistaustaisten suomalaistaustaisia positiivisemmat nettotulonsiirrot johtuvat pitkälti ikärakenteesta. Ulkomaalaistaustaisista aikuisista lähes kaikki ovat työikäisiä, kun taas suomalaistaustaisissa on paljon eläkeläisiä, joiden saamat tulonsiirrot (eläkkeet) ovat suuria. Noin kolme neljäsosaa kaikista saaduista suorista tulonsiirroista on eläkkeitä. Ulkomaalaistaustaiset saavat kuitenkin keskimäärin selvästi suomalaistaustaisia enemmän työttömyysetuuksia, asumistukia ja toimeentulotukea. Suomalaistaustaisten tuotannontekijätulojen ja nettotulonsiirtojen keskiarvo oli selvästi ulkomaalaistaustaisia suurempi, kun verrataan ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisia väestöryhmiä. Lisäksi suomalaistaustaisten tuotannontekijätulot ja nettotulonsiirrot olivat kaikissa työikäisten (20–64-vuotiaat) ikävuosiryhmissä ulkomaalaistaustaisia positiivisemmat. Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen keskiarvo oli vuonna 2023 selvästi positiivisempi kuin 2010-luvun lopussa ja kehittyi 2020-luvun ensimmäisinä vuosina suomalaistaustaisia positiivisemmin. Vuoden 2023 jälkeisestä kehityksestä ei kuitenkaan saada vielä täyttä kuvaa raporttiin käytettävissä olleilla aineistoilla. Tuotannontekijätulojen ja nettotulonsiirtojen keskiarvo oli suurin niillä ulkomaalaistaustaisilla, joiden tausta on Amerikoissa, Oseaniassa, Etelä-Aasiassa tai EU-maissa. Lähi-idän tai Afrikan taustaisten keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat selvästi negatiivisia; muissa taustamaaryhmissä ne olivat positiivisia. Kaikissa taustamaaryhmissä tuotannontekijätulojen ja nettotulonsiirtojen keskiarvo oli ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisia suomalaistaustaisia heikompi. Työperusteisella oleskeluluvalla olevien nettotulonsiirrot olivat positiivisimmat ja jopa vähän suuremmat kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisilla suomalaistaustaisilla. Perhe- tai suojeluperusteella oleskelevien keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat sen sijaan huomattavan negatiiviset. Kansalaisuuden tai pysyvän oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen alun perin pääosin jollain tilapäisellä oleskeluluvalla, joten havaintohetken oleskelun perusteen mukainen tarkastelu ei kerro sitä, millaisia taloudellisia ja väestöllisiä seurauksia maahanmuuton eri perusteilla on.

Fields of Study & Subjects

Economic and Fiscal Studies Income Poverty and Inequality Migration and Labor Dynamics

Publication details

Journal / source
Doria (University of Helsinki)
Publication date
24 March 2026
Language
FI